Huomisen etusivu

Humala-jumala FORD. FORD. "B-plus-mies, leikkivät yhdessä lapsina, valtionsalin katolta alas Keskuskadulle lensi." "Ilmoitettaneen lehden välityksellä?"

FORD. FORD.

"Toimistolla kyseltiin suureen ääneen mahdollisista jälkipuheista."

FORD. FORD.

"Mitä Osaston työtoveritkin sanovat?"

FORD.

"Aleksanteri, kello on jo seitsemän. Tarkistatko putkipostilinjaston? Niin, ja käske heitä tuomaan kahvia". Taustalla kuului vain käytävältä kaikuva korkeiden korkojen ääni. Osastonjohtajan sihteerin nahkaiset kävelykengät. "Voi vain arvata mitä hänen valitettava kuolemantapauksensa tulisi aiheuttamaan kaupungin seurapiireissä. Jumala siunatkoon Puoluetta ja Valtiota!"

Kirjoituskone lakkasi nakuttamasta kirjaintelojaan.

-

Aleksanteri oli ollut Puolueen Tiedotustoimiston (PUTITO) alajaosto F:n osastovastaavana nuoruusiästään asti. Häntä uskollisempaa Työläistä ei PUTITOssa hänen omasta mielestään ollutkaan. Alajaosto F:n tehtävänä oli Puolueen virallisen kannan mukaisesti "valitettavien Kuolemantapausten, Onnettomuuksien ja Kansan osaksi koituvan murheen käsittely". Aleksanteri piti työtään arvokkaana ja tärkeänä, turvasihan se hänen Perheensä toimeentulon myös hänen itsensä kuoleman jälkeen. Osaston sisäinen putkiposti oli ollut tukossa aamupäivän ajan. Johtaja Kaukanevan työ ilmeisesti viivästyisi vielä hetken, tuumi Aleksanteri.

Johtaja Kaukaneva oli vanhoillinen Puolueen konservatiivijäsen. Kuvittele mielessäsi harmaa, raihinainen mies, joka vaikuttaa voittaneensa Kuoleman shakkipelissä, ja saat hyvän käsityksen Ilmari Kaukanevasta. Aleksanteri piti Johtajaa suuressa arvossa ja oli mielestään valmis tarvittaessa puolustamaan tätä vaikka henkensä kaupalla, jos ajat sitä vaatisivat. Tästä Aleksanteri ei luonnollisestikaan koskaan puhunut kenellekään, vaan useimmiten hän piti koko ajatusta omana pienenä mielenleikkinään.

Putkipostin haaroitushuoneen ovi oli auki, ja sisällä oli Huoltojaoston mies korjaamassa paineilman syöttöletkun kiinnikkeitä. "Onko täällä pian valmista", kysyi Aleksanteri. Miehen silmät kertoivat työn valmistumisesta, eikä Aleksanteri jäänyt odottamaan vastausta. Hän jatkoi matkaansa taukotiloja kohti. Taukotilan luukulla ei ollut jonoa nimeksikään, siksipä Aleksanteri uskaltautui huutamaan kahvitilauksen jonossa seisomisen sijaan. Tarjoilijan kuittauksen jälkeen Aleksanteri lähti takaisin toimistoaan kohti.

Vuoropilli soi korkealla rakennuksen kattorakenteissa.

Huomenna kuolemantapaus olisi jokaisen lehden etusivulla. Hänestä tehtäisiin Puolueen uusi marttyyri.

-

Kiitokset inspiraatiosta: George Orwell ja Aldous Huxley.