Eräs ilta

Kadulla kävelee mies joka ei ole musta eikä valkoinen. Hänen vanhempansa ovat kotoisin eri puolilta maapalloa. Hänen äitinsä on suomalainen. Hänen isänsä on afrikkalainen. Hän on puoliverinen mulatti, rotupetturi, of mixed blood, ei-arjalainen "somali", kuten häntä kutsuttaisiin yön pimeydessä, vaikka hänen isänsä onkin kotoisin lähempää Pohjois-Afrikkaa. Jonottaessaan grillijonossa hänen takanaan olevat teini-ikäiset, pilottitakkeihin verhoutuneet pikkusielut kommentoivat tarpeettoman kovaan ääneen näennäistä fyysistä pahoinvointiaan, jonka miehen olemassaolo saa heidän elimistössään aikaan. Mies on hiljaa, hän ottaa verbaaliset veitset vastaan tottuneesti, tahtoen välttää tarpeettomat välikohtaukset. Sitä he vain kuitenkin haluaisivat. Kun miehen vuoro tulee, katsoo myyjä häntä lyhyesti kuin kirpputorilla lojuvaa, kulunutta taistolaiskodin vihreää joukkoistuinta. Pienet siansilmät lähettävät pikapostilla salamointia kirjattuna kirjeenä. Myös tämän hän ottaa vastaan hievahtamatta, välittämättä lainkaan siitä mitä tämän kunnioitettavan nakki-establishmentin henkilökunta ajattelee hänen monikulttuurisesta perimästään. Myyjä varmaankin pohtii, että pitäisikö tässä nyt muka ruveta solkottamaan viidakkoslangia kun mies avaa suunsa ja tilaa ranskalaiset perunat sinapilla, puhuen virheetöntä suomea lievällä hämäläismurteella. Saatuaan pikaruokansa hän poistuu nopeasti vasemmalle pilottitakkien huomaamatta. Hän palaa takaisin kaupungin yöhön lautanen ja haarukka kädessään, syöden grilliherkkujaan kävellessään.